Tämä seikkailu olikin sitten tässä. Huomenna matkaan Pariisiin ja sieltä en varmaan enää blogeja kirjoittele, vaan seuraavan kerran kuulumiset tulee Suomen kamaralta (tiedä sitten sitä, ovatko blogin muodossa vai kasvotusten vai miten..). Kovasti jo odotan pääsiäisen viettoa ja vappua suomalaisittain :)

Tänään ollut kämpän tarkistus sujui kivuttomasti ja kaikki oli ok, kuten siis pitikin olla ja huomenna saan hakea panttini pois. Kamat on melkeinpä kaikki jo pakattuna, meikkilaukkua ja hammasharjaa lukuunottamatta, koska niitä tarvitaan vielä! Voin kuulkaas kertoa, että vaikka sainkin tuon matkalaukkuni kiinni, painaa se kuin synti! Osan kamoista heitin ihan surutta roskiin, ainahan saa uutta tilalle jos tarvii :) Illalla aion ottaa vielä rentouttavan kylvyn ja juoda loput eilen korkkaamastani euron kuoharista (säästölinjalla mennään!). Huomenna kahdeksalta kouluun ja esitelmä, siitä hakemaan kansliasta rahat pois ja sitten vielä se tapaaminen nettisopimuksen takia ja juna-asemalla pitäisi olla kahdentoista aikoihin! :)

Huomenna voi olla haikea olo, mutta kyllä täällä vekkulimaassa tuli halosta päähän ihan kunnolla ja tulipahan sitä päätä seinäänkin välillä lyötyä, eli ranskaa tuli opittua varmasti enemmän kuin pelkät käytännön alkeet! On kiva päästä kotiin puhumaan taas suomea ja ottaa vastaan uusi haaste, eli tuleva viiden kuukauden harjoittelujakso! Taidetaan mennä tämä vuosi tukka putkella, vaikuttais nyt vähän siltä jo tässä vaiheessa :p

Ei tässä kai sitten muuta kuin kiitos näistä neljästä kuukaudesta, hyvinhän se ihan meni: Henna kiittää ja kuittaa, Saint-Étienne hiljenee minun osaltani nyt!

Maanantaina kutsuu Pariisi, sitä ennen on koulussa vielä ryhmäesitelmä ja tapaaminen kahden opettajan kanssa koskien meidän nettisopimuksen irtisanomista.. Tänään koitettiin tosiaan liikkeessä irtisanoa meidän sopimus, mutta myyjä tokaisi vaan että "teillä on 12 kk sopimus, maksakaa syyskuuhun asti ni sopimus raukeaa, tai voitte tietty soittaa asiakaspalveluun".. Tässä tilanteessahan se menee siis kylläkin niin, että meidän ei pitäis joutua maksajiksi koska a) me ei olla tehty sitä sopimusta ja b) muutto ulkomaille on riittävä purkusyy! Mutta tätä myyjää ei kiinnostanut muu kuin purkan jauhaminen ja hyvältä näyttäminen minimekossaan, siinä kylläkään erityisen hyvin onnistumatta. Nyt vaan sitten katsotaan, miten maanantaina asiat vielä ehtii hoitumaan, muutoinhan tämä jää yksin Mirkun hoidettavaksi ja espanjalaiset ei välttämättä ole ihan niin määrätietoisia kuin me suomalaiset (erilainen ajattelutapa, sanotaanko nätisti vaikka näin).

Huomenna aloitan pakkaamisen ihan toden teolla ja ajattelinpa pyörähtää kaupungillakin viimeisen kerran vähän räpsimässä valokuvia ja hakemassa haikeita fiiliksiä :D Tällä hetkellä pakkaaminen tuntuu jotenkin todella hankalalta, kun en oikein tiedä, että miten sen aloittaisi ja jännittää mahtuuko kaikki kahdeksat kenkäni ja Juholle tarkoitetut tölkkeröt nätisti laukkuun (tai siis kahteen).. Miettikääpä kun tämä neiti koittaa survaista laukkuineen tramilla (eli ratikalla) juna-asemalle, ja sieltä sompailla tosiaan jättikantamuksineen junaan! Onneksi mulla on suora yhteys Pariisiin ja istuinpaikka ekasta kerroksesta (olin siis kerrankin fiksu ostaessani junalippua ja valitsin sen alimman kerroksen ihan kamojeni takia)! Voi siinä muutama kirosana päästä, mutta ei nämä onneksi tajua mikä sammakko sieltä suusta lipsahti :D

No juu, eipä taas tänään muuta, viimeisen kerran yhdessä espanjalaisten kanssa ulos ja ne neljä kuukautta olikin sitten siinä!

Ps. Tein meidän ryhmän esitelmään niin hienot kohde-esittelyt, että muut ei meinanneet uskoa niitä mun tekemikseni, olen otettu!! :)

Eli yhdeksän päivän päästä otan nokan kohti Suomea ja juuri sopivasti ennen pääsiäislomaa :D Valotanpa nyt hiukan, miten aion kotiutumiseni aloittaa (huom! järjestys ei ole ehkä oikea):

1. Heitän matkalaukut nurkkaan ja alan itkeä nähdessäni minulle tärkeät ihmiset

2. SYÖN! Paljon ja kaikkea, tekee mieli kebua, hesbeä, hirveä, peuraa, pannaria, pikkulettuja, läskisoosia yms yms. Täällähän ei tunnetusti osata kokata... Ai niin, ja jätskiä täytyy saada kanssa!

3. Rapsutan kisumisuja Niksua ja Nönnyä, uskokaa tätäkin aion tehdä paljon

4. Menen saunaan ja siellä korkkaan suomalaisen omenasiiderin niin että pihaus kuuluu

5. Käyn moikkaamassa rakkaita sukulaisiani

6. Ajan autolla, mutta ensin kyllä harjoittelen pihatiellä....

7. Menen parturiin (tosin vasta 29. päivä, mutta odotan sitä kuin kuuta nousevaa)

8. Koitan tottua taas siihen, että kaikki ymmärtävät ja osaavat suomea.

Noin, siinä! Tervetuloa mukava mättöviikonloppu, olen odottanut sinua jo kauan :) Vielä ennen sitä, saan kuitenkin nauttia myös Pariisin tunnelmasta viimeisen kerran.

Ps. Pieni tositapahtumiin perustuva hauska sattuma loppuun:

Aamulla kämppikseni oli menossa suihkuun.. Noh, hän tulee keittiöön ja sanoo, että suihkua vastapäätä on paljon miehiä. Hän hakee siivouskomerosta mopin. Minä kysyn, että mitä sinä mopilla... Hän katsoo minua kuin tyhmää ja sanoo ottavansa miehet pois.. Käsitän, että hän menee ikkunasta käsin sörkkimään mopin varrella miehiä pois kadulta. Menen katsomaan ikkunastani tätä jännää episodia. Ei siellä ketään ollut. Loppujen lopuksi hän häätikin kylppäristämme PÖLYÄ! :D

Hih, eilen oltiin baarissa espanjalaisten kanssa ja oli tosi kivaa! Nyt vähän väsyttää ja kurkku on kipeä, mutta nyt on ne vimoset hetket käsillä niin pitää vaan nauttia ja mennä virran mukana. Ja tosiaan, pienessä nousuhumalaisessa olotilassa puhun tosi sujuvaa ranskaa (pitäis ehkä koulussakin olla taskumatti mukana, niin opettajatkin tajuaisivat). Sitä en sitten yhtään tiedä, että mistä tuo reaktio johtuu, kai ne aivot sitten sulkee jonkun järkeilykanavan ja puhetta alkaa tulla ku itsestään hieman rentouteena :D Vitsi, tapasin eilen yhden tosi kivan espanjalaistytönkin, joka ei osaa ranskaa vaan se puhuu tosi hyvää enkkua, joten sen kanssa sain jutella sitäkin kieltä. Frenglishin käyttöäkin varmaan esiintyi, mutta loppupeleissä samoja sanojahan näillä osa on, lausunta on vaan vähän eri.

Täällä paistaa taas aurinkokin, ulkona on ihan tosi tosi kuuma ja taivas on pilvetön! Mutta loppuviikosta pitäis tulla taas vähän viileämpää ja vettäkin taivaalta, eli sillon  on hyvä pakkailla kamoja :) Ens viikkohan on sitten mun vika viikkoni täällä Saint Etiennessä, ja Pariisi kutsuu taas ennen kotiutumista.

Pakko kyllä todeta et aika meni ihan helkatin nopeaa, vaikka välillä tuntui että tästä ei todellakaan tule yhtään mitään! Mutta pakkohan sitä on tässä vaiheessa itseään kehaista, että selvisimpäs täällä pirun vekkulimaassa, ja jos joskus tulen takaisin, niin selviän silloinkin! Pienissä krapulahuuruissa kun tätä blogia kirjoittaa niin tulee vähän syvällisempiä ajatuksiakin ja mulla on nyt voittajafiilis, koska ihan tosi selvisin ihan yksin ihan vieraassa maassa ihan vieraiden ihmisten kanssa ihan eri kielellä, joka on mun mukavuusalueen ulkopuolella, ja silti oon saanut täällä aina kaiken mitä oon tarvinnu ja halunnu, ihan omatoimisesti. Huomioidaan myös, et oon ainut Pohjoismaalainen vaihtari täällä, eli kukaan ei oikeastaan tiedä Suomesta yhtään mitään.

Voivoi, tuntuu ihan siltä niinku tää olis nyt mun viimeinen blogini täältä, mutta ensi viikolla jatkuu vielä! 

Huh, tänään oli viimeinen koe, taisin selvitä ainakin osittaisella kunnialla.. Eikä muun oo niin väliäkään, kun lähtö on jo todella lähellä :) Kivan kesäiset, mutta kuulemma erittäin poikkeukselliset, päivät on hellineet tätä pohjoisen tyttöä oikein kiitettävästi! Tänäänkin makasin kukkulalla viitisen tuntia melkein X-asennossa ja otin aurinkokylpyäni :p Kävin oikein apteekista ostamassa sellasia aurinkopillereitäkin, että palaminen minimoitaisiin ja rusketus maksimoitaisiin. Huomenna sama satsi, samoin lauantaina ja sunnuntainakin, mikäli toi sama möllykkä ilmestyy taivaalle :D 

Kokeista jäi taas vähän paha maku suuhun, mutta mitäs sitten. Ei muakaan kiinnostanut kun ei opettajiakaan. Tiedänpähän nyt kuitenkin muutaman ranskalaisen matkailuorganisaation lyhenteen (esim DIRECCTE, FNCRT ND2D etc...) ja sitten tiedän muutaman tosi merkittävän arkkitehdin jostain tuolta tuhatluvun alkupuolelta (esim. Haussmann, Le Vau ja Le Duc..). Nippelitiedolla päden sitten Suomessa! 

Oon muuten valinnut itselleni jo biisin, joka kuvaa mun kotiinpaluutani aikast hyvin: Diddyn Coming home!  I'm coming home, tell the world that I'm coming home, tasan kahen viikon päästä <3